Varmuutta omaan työhön – lakiosaamisen kehittäminen osana ammatillista kasvua

Socertia

18 hours ago

3 min read

Ammatillinen varmuus rakentuu tiedosta, kokemuksesta ja mahdollisuudesta kehittää omaa osaamista. Sosiaalialalla lainsäädännön tunteminen on tärkeä osa ammattitaitoa, sillä se tukee päivittäistä päätöksentekoa, asiakkaiden oikeuksien toteutumista ja työntekijän kykyä perustella omaa toimintaansa. Lakiosaamisen kehittäminen ei ole vain velvollisuus, vaan myös mahdollisuus vahvistaa omaa ammatillista osaamista ja itsevarmuutta.

Sosiaalialalla päivittäisessä työssä kohdataan tilanteita, joissa tarvitaan vuorovaikutustaitojen, asiakastyön menetelmien ja kokemuksen lisäksi lainsäädännön tuntemusta. Laki määrittelee toiminnan reunaehdot, mutta sen soveltaminen edellyttää usein ammatillista harkintaa ja kykyä huomioida useita näkökulmia samanaikaisesti.

Ammatillinen osaaminen kehittyy työuran aikana monin tavoin. Koulutus antaa perustan, työkokemus syventää ymmärrystä ja työyhteisössä käytävät keskustelut auttavat tarkastelemaan asioita uusista näkökulmista. Myös itsenäinen opiskelu ja aiemmin opitun kertaaminen ovat tärkeitä tapoja ylläpitää ammattitaitoa.

Lakiosaamisen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun lainsäädäntö muuttuu, työtehtävät laajenevat tai ammattilainen siirtyy uuteen toimintaympäristöön. Ajantasainen tieto auttaa tunnistamaan oman työn vastuut ja mahdollisuudet sekä toimimaan perustellusti erilaisissa tilanteissa.

Lakiosaaminen vahvistaa ammatillista varmuutta

Ammatillinen varmuus ei tarkoita sitä, että työntekijän pitäisi osata kaikki ulkoa tai löytää jokaiseen tilanteeseen vastaus välittömästi. Se tarkoittaa myös kykyä tunnistaa oman osaamisen rajat, etsiä luotettavaa tietoa ja perustella ratkaisuja ammatillisesti kestävällä tavalla. Kun ammattilainen ymmärtää, mitä laki edellyttää, mahdollistaa tai rajoittaa, hänen on helpompi hahmottaa omaa toimivaltaansa ja vastuutaan. Tämä voi lisätä varmuutta erityisesti tilanteissa, joissa ratkaisut eivät ole yksinkertaisia tai joissa on huomioitava useita, toisinaan keskenään ristiriitaisia tarpeita ja näkökulmia.

Lainsäädännön tunteminen auttaa myös käymään perusteltua keskustelua asiakkaiden, kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työntekijä pystyy selittämään, mihin hänen toimintansa perustuu, ja tunnistamaan tilanteet, joissa tarvitaan lisätietoa, ohjausta tai yhteistä harkintaa. Vahva lakiosaaminen ei poista työn inhimillistä epävarmuutta. Se kuitenkin antaa ammatilliselle toiminnalle perustan, jonka varassa on helpompi tehdä harkittuja ratkaisuja.

Oman osaamisen kehittäminen kuuluu sosiaalialan ammattitaitoon

Sosiaalialan ammatilliseen toimintaan kuuluu velvollisuus ylläpitää ja kehittää omaa osaamista. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 5 §ä säädetään ammattihenkilön velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Ammattitaidon ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään lakisääteisen velvollisuuden täyttämistä. Se on myös osa ammatillista kasvua, jonka kautta työntekijä voi syventää ymmärrystään omasta työstään ja vahvistaa ammatillista identiteettiään.

Työuran eri vaiheissa osaamisen kehittämisen tarpeet vaihtelevat. Työelämään siirtyvä ammattilainen rakentaa perustaa oman tehtäväalueensa hallinnalle, kun taas kokeneempi työntekijä voi haluta syventää erityisosaamistaan tai päivittää tietojaan muuttuneesta lainsäädännöstä. Pitkäkään työkokemus ei tee uuden oppimisesta tarpeetonta. Päinvastoin kokemus voi tarjota pohjan uuden tiedon ymmärtämiselle ja sen soveltamiselle käytännössä. Ammatilliseen kasvuun kuuluu myös valmius tarkastella omia toimintatapoja uudelleen silloin, kun tieto tai lainsäädäntö muuttuu.

Lakiosaaminen tukee asiakkaiden oikeuksien toteutumista

Sosiaalialan lainsäädäntö ei ole irrallinen osa asiakastyötä. Se muodostaa perustan sille, miten palveluja toteutetaan, millaisia oikeuksia asiakkailla on ja millaisia velvollisuuksia ammattilaisten toimintaan liittyy.

Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) säädetään asiakkaan oikeudesta hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Lainsäädäntö ohjaa myös asiakkaan osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden huomioimista.

Kun työntekijä tuntee työtään ohjaavat säännökset, hänen on helpompi tehdä asiakkaalle ymmärrettäväksi, miksi tietyllä tavalla toimitaan ja mihin ratkaisut perustuvat. Tämä voi vahvistaa asiakkaan mahdollisuuksia osallistua omaa asiaansa koskevaan keskusteluun ja ymmärtää omia oikeuksiaan. Ammatillisesti perusteltu toiminta edellyttää usein sekä juridista että eettistä harkintaa. Laki määrittelee toiminnan oikeudelliset edellytykset, mutta ammattilaisen tehtävänä on myös kohdata asiakas yksilöllisesti ja huomioida hänen tilanteensa kokonaisuutena. Lakiosaamisen merkitys näkyykin parhaimmillaan tavallisissa arjen kohtaamisissa: siinä, miten asioista keskustellaan, miten ratkaisuja perustellaan ja miten asiakkaan oikeudet otetaan huomioon.

Oman osaamisen tunnistaminen tukee ammatillista kasvua

Työuran aikana kertyy paljon tietoa ja taitoa, jonka merkitystä ei välttämättä tule pysähdyttyä arvioimaan. Osa ammatillisesta osaamisesta muuttuu kokemuksen myötä niin luontevaksi osaksi työtä, ettei sitä aina itse huomaa. Oman osaamisen arviointi voi auttaa tunnistamaan näitä vahvuuksia. Samalla se antaa mahdollisuuden huomata, mitkä asiat ovat jo hyvin hallussa ja mihin kannattaa vielä perehtyä.

Osaamisen tunnistaminen ei edellytä, että työntekijän ammattitaitoa asetetaan kyseenalaiseksi. Lähtökohtana voi olla halu arvostaa jo olemassa olevaa osaamista ja tehdä sitä näkyväksi. Myös kehittämistarpeiden tunnistaminen kuuluu luonnollisena osana oppimiseen. Hyväksytysti suoritettu osaamisen arviointi voi tarjota konkreettisen osoituksen tietyn osaamisalueen hallinnasta. Työntekijälle se voi olla merkityksellinen osa omaa ammatillista kehittymistä ja samalla kannustaa jatkamaan uuden oppimista.

Oppimista harjoittelemalla – osaaminen näkyväksi

Oman osaamisen harjoittelu ja testaaminen ovat myös tutkitusti hyödyllisiä oppimisen menetelmiä. Roedigerin ja Karpicken (2006) tutkimuksessa havaittiin, että opitun tiedon aktiivinen mieleen palauttaminen voi tukea pitkäkestoista muistamista tehokkaammin kuin pelkkä materiaalin toistuva lukeminen. Harjoittelu ja siihen yhdistyvä palaute voivat auttaa syventämään ymmärrystä sekä tunnistamaan asioita, joihin kannattaa vielä perehtyä.

Tätä oppimisen ajatusta hyödynnetään myös Socertian tarjoamassa SLOVa – Sosiaalialan lakiosaamisen varmistaminen -mallissa. Sertifioinneissa yhdistyvät itsenäinen opiskelu, harjoittelu ja osaamista mittaava verkkotentti. Hyväksytystä suorituksesta myönnetään henkilökohtainen, kolme vuotta voimassa oleva osaamistodistus. SLOVa tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille mahdollisuuden vahvistaa lakiosaamistaan ja osoittaa oman osaamisensa.